Yliopistolla

Tänään olin ensimmäistä kertaa Helsingin yliopiston luennolla. Koska tämä loppuviikko on lomaa, ehdin hyvin mennä vaimoni seuraksi Viikkiin Elintarvikekemian luennolle, joka oli ainoa luentoa hänellä tänään (klo 8-10). Oli mukavaa ja mielenkiintoista istuskella siellä hänen kanssa kuuntelemassa juttuja antosyaaneista, karotenoideista, lisäaineista, väreistä ynnä muusta. Kirjoittelin jonkin verran muistiinpanojakin mielenkiintoisista kohdista. Olisi oikeastaan pitänyt naputella tänne tekstiä jo sieltä käsin, koska yliopiston WLANin kautta se olisi oikein hyvin onnistunut. Kävi kyllä mielessä, mutten viitsinyt kesken kaiken kaivaa läppäriä esille.

Paluumatkalla hoidimme sitten kauppa-asiat loppuviikoksi, joten pari jäljellä olevaa lomapäivää voin ottaa lunkisti. Tänään toivottavasti saamme mentyä iltasella lenkille ja pääsemme siten pitkästä aikaa taas urheilun makuun. Yli viisi kuukautta urheilemattomuutta sairastelun vuoksi alkaa käydä pahasti kunnon päälle. Helsinki City Run jää väliin, vaikka olemmekin sinne ilmoittautuneet ja lähtönumerotkin jo tulivat. Nollatreenillä ei tällaisen liikkumistauon jälkeen kannata lähteä rehkimään. Taukoa edeltävällä kunnollani olisin varmaan voinut treenittä puolimaratonilla pärjätäkin.

Ruoaksi valmistanemme tortilloja, joiden täytteeksi ei tällä kertaa tule jauhelihaa, vaan tofurouheesta tehtyä kastiketta. Sen on tarkoitus muistuttaa jauhelihaa ja kenties se niin tekeekin. Eiköhän se joka tapauksessa ole ihan hyvää. Tähänastiset kokeilut ovat ainakin olleet. Viherpirtelöstä on tullut vakiaamiainen sekä töihin mukaan otettava välipala. Idut ja vehnänoras ovat myös osa päivittäistä ruokavaliota. Siihen seuraksi sitten raakaravintoon ja yleensä kasviksiin sekä luomuun painottuvaa ravintoa, joka kuitenkin sisältää kalan lisäksi myös (luomu)lihaa maun mukaan. Jos ”tofujauheliha” on tarpeeksi hyvää, voi hyvin olla, että oikea jauheliha kyllä jää jatkossa vähemmälle. Taitaa näkyä ruokavaliossani aika selvästi, että olen naimisissa ravitsemustieteiden opiskelijan (näillä näkymin tulevan elintarvikekemistin) kanssa. Hyvähän se toki vain on. En ennenkään syönyt epäterveellisesti, mutta nyt linja on pitkälti vielä terveellisempi. Kunhan urheilu taas pääsee käyntiin, ei terveys ole ainakaan ruokavalion vuoksi vaarassa.

Nyt pitänee katsoa, jos vaikka alkaisimme laittaa sitä tofutortillaruokaa. Hyvää päivänjatkoa kaikille.

Kausi loppuu kausi alkaa

Jalkapalloa
...

Tänään oli viimeinen futis tänä kesänä. Aloitimme jo klo 19, jotta ehdimme pelata pidempään ennen pimeää. Porukkaa oli ihan hyvin ja fiilis oli hyvä. Lämpötila putosi melko pian luultavasti alle 10 celsiusasteen, mutta pelatessa se on vain hyvä. Ihan alkuun henki ei meinannut kulkea niin hyvin, mutta kun systeemi lämpeni, ongelmia ei enää ollut.

Jalkapalloa
...

Porukka oli tällä kertaa harvinaisen naispainotteinen. Runsaasta kymmenestä (tai oli kai meitä enimmillään viitisentoista) pelaajasta enimmillään viisi oli tyttöjä. Tänä kesänä heitä on kyllä muutenkin ollut säännöllisemmin porukassa, kuin ennen. Ilmeisesti joukkoomme on eksynyt jokunen urheilullisempi ”hameniekka”, kuten joku heitä jossain yhteydessä oli suvainnut kutsua (en kyllä itse olisi kovin taipuvainen tuota ilmausta käyttämään, mutta halusinpahan vain tallentaa sen…).

Ensi sunnuntaina on sitten aika aloittaa taas sähly. Toivottavasti väkeä tulee sopivasti heti ensimmäisestä kerrasta lähtien. Sähly on yksi lempilajeistani, joten sen alkamista todella odotan innolla.

BTW2008 Kuvaboxissa.

Valokuvia ja jalkapalloa…

Kuvia kuuden konventtipäivän aikaka kertyi melkoisesti. Yhteensä noin 2500. Päivät venyivät pitkiksi, kun sääsin iltaisin kuvien kanssa ja perjantaista sunnuntaihin katselin illalla myös jalkapalloa. Nytkin saavuin juuri isovanhempien luota katsomasta Saksa-Turkki -välieräottelua ja huomenna on vuorossa Espanja-Venäjä. Onneksi tämä viikko on lomaa, joten perjantaina ehdin levätä väsymyksen pois eikä sunnuntai-illan matsi toivottavasti liiaksi onnistu väsyttämään uudelleen. Nyt koetan painua pikaisesti nukkumaan ja jätän keskiviikon kuvat synkronoitumaan itsekseen. Homma ei ehtinyt ensimmäisen vaiheen loppuun ennen matsiin lähtöä, joten koko setin synkkaus ykköskoneelle on vasta aivan alussa. Pari tuntia siihen taitaa mennä. Aamuksi valmista kuitenkin…

Elokuvia ja jalkapalloa

Eilen kävin töiden päälle katsomassa pari elokuvaa, minkä jälkeen oli turhankin helppoa sortua katsomaan Venäjä-Ruotsi EM-jalkapallo-ottelu. Aikaisin nukkumaan meneminen jäi toteuttamatta. Tänään jätän kuitenkin jalkapallon katselun väliin, jotta selviän hyvillä mielin konventista pe-la-su. Lähinnä aamuherääminen ja iltapäivällä hereillä pysyminen vaikeutuvat oleellisesti, jos ei ole nukkunut tarpeeksi. Siinä välissä pärjää kyllä joka tapauksessa.

Sunnuntaina voi sitten taas uhrata aikaa jalkapallolle. Ensin pelaamalla sitä hetken itse ja sitten katsomalla Espanja-Italia -matsin. Keskiviikkona ja torstaina sitten vielä välieräottelut ja viikon päästä sunnuntaina loppuottelu. Sen jälkeen ollaankin jo heinäkuussa.

Loma oli…

Nyt on sitten viikon loma takana. Ohi. Slut. Niin nopeasti se meni kuin odotinkin, mutta virkisti kuitenkin jonkin verran. Ehkä hitusen vähemmän kuin toivoin, mutta se taas oli enemmän sen syytä, miten loman käytin kuin pituuden. Olisi pitänyt nukkua enemmän. :)

Konetta tuli viriteltyä, frisbeegolfia pelattua ja valokuvia räpsittyä. Mm. frisbeegolffauksesta kertyi reilu satsi kuvia – joukossa myös haapana (?) ja käpytikka melko läheltä kuvattuina. Jälkimmäinen varsinkin oli yllättävän rohkea eikä lähtenyt heti karkuun. Parempaan kuvakulmaan olisi kyllä molemmissa tapauksissa pitänyt vielä päästä, mutta kivoja kuvia näinkin.

Töitä tuli pikkuisen sivuttua lomamaanantainakin, kun laitoin hetkeksi työkännykän päälle aamulla. Heti tuli pari puhelua, joista seurasi yhden oleellisen (perjantaina unohtuneen) asian ratkaisu ja selvyys toiseen, hieman vähemmän pakottavaan vaikkakin akuuttiin asiaan. Lopun päivää annoin kännykän olla päällä (äänettömällä), mutta lisää puheluita ei enää tullut. Loppuviikon olin sitten pimennossa, kuten lomalla yleensä on tarkoitus.

Tänään, kun palasin töihin, matkalla ehti tulla jo yksi puhelu ja heti taloon ehdittyäni toinen. Kummatkin huomasin vasta jälkeenpäin, koska kännykkä oli päällä, mutta unohtunut äänettömälle. Molemmat hommat kerkesin kuitenkin hyvin hoitaa (toinen jatkuu itsekseen parhaillaankin ja valmistunee huomiseksi). Näiden lisäksi yksi puhelu oli tullut jo ennen kuin laitoin puhelimen päälle. Vastaajassa oli viesti, jossa mainittu pulma oli kuitenkin saatu onneksi ratkaistua pienellä miettimisellä ennen saapumistani. Jos ei olisi, koulutustilaisuus olisi hankaloitunut ikävästi, koska minä saavuin tarkistamaan tilanteen vasta sen kestettyä jo yli puoli tuntia. Näiden asioiden ratkettua lisää tehtäviä alkoi kertyä ihan kiitettävää tahtia. Huomiseksikin jäi sumaa purettavaksi enkä kaikesta taida ihan tällä viikollakaan selvitä. Onneksi kaikki ei ole niin kiireistä, että olisi koetettava kovasti delegoida tehtäviä. Priorisointi pitää kuitenkin koettaa hoitaa järkevästi ja pitää kaikki tehtävät työlistalla valmiiksi asti.

Tähän viestiin olisi taas oleellisesti kuulunut ainakin pari kuvaa, mutta myöhäisen ajankohdan huomioon ottaen, jätän tämänkin näin tylsästi pleiniksi. Aamulla on kuitenkin tarkoitus suunnata seitsemäksi treenaamaan. Siispä hyvää yötä.

Lisäaika ei olisi pahitteeksi…

Tänään työpäivä venyi seitsemään asti, kun asentelin huomista koulutuspäivää varten neukkarintäydeltä läppäreitä. Jos kaikki olisi mennyt vaikeuksitta, olisin saanut homman valmiiksi yli tunnin aikaisemmin, mutta näin ei ikävä kyllä käynyt. Osalla koneista oli jo asennettuna aiempi versio koulutuksen aiheena olevasta substanssisovelluksesta, mutta nekin piti päivittää uuteen versioon, mikä käytännössä vei lähes saman ajan kuin puhdas asennus. Lisäaikaa sovellusta vailla olevien koneiden kohdalla kulutti kyllä Oraclen tietokantaohjelmisto, jonka tiettyjä komponentteja tämä sovellus hyödyntää tietokantayhteyden muodostamisessa palvelimelle.

Aloitin operaation viemällä koneet paikalle jo heti puolen päivän jälkeen. Silloin hoidin verkkokytkennät yms. saman tien. Sovellusten asenteluun palasin kuitenkin vasta puolen kolmen maissa, mikä minun olisi kyllä pitänyt sekä teorian että käytännön perusteella tietää virheeksi. Onneksi sentään pelaan aina tällaisissa tilanteissa varman päälle eli olin kuitenkin liikkeellä jo koulutustilaisuutta edeltävänä päivänä. Yli neljä tuntiahan koko operaatio sitten lopulta vei. Vielä enemmän se olisi vienyt, jos en olisi oikonut muutamissa kohdissa, jättäen täydellisyydentavoittelun sikseen ja varmistaen vain, että koneet saadaan huomenna käyntiin ja sovelluskin toimii jokaisella koneella ainakin koulutettavilta osin.

Kerkesin sitten kaupan kautta kotiin hieman ennen kahdeksaa. Syömisen ja parin seuraavan päivän lounaan valmistamisen lisäksi tässä ei kauheasti ole sen jälkeen ehtinyt tehdä ja silti kello on jo liikaa. Ei ehkä muuten, mutta aamulla olen taas menossa seitsemäksi punttisalille, joten riittävät unet kannattaisi kerätä. Sen vuoksi jätänkin tämän tekstin nyt taas todella tyylikkäästi tähän ja koetan hoidella loput oikeasti tärkeät tai tarpeelliset asiat pois kuleksimasta mahdollisimman nopeasti. Jos vaikka ennen klo 23:a jo ehtisin pehkuihin…

Tai ehkä mainitsen vielä sellaisen pikkuseikan, että eilinen sählyn pelailu jäi melkoisen aneemiseksi. Meitä nimittäin ilmaantui paikalle vain viisi, mikä ei aivan riitä mielekkääseen pelailuun. Loput, jotka muuten olisivat saattaneet liittyä joukkoon, jäivät ilmeisesti kotiin katsomaan illan lätkämatsia. Mekin päädyimme sitten katsomaan toisen ja kolmannen erän, kun sählyhallissa kerran oli tarjolla reilusti seinälle tykitetty iso kuva, kuuluva ääni ja riittävän mukavat penkit. Siinä olikin sitten urheilua kerrakseen. Vielä kun olisimme ajoissa hoksanneet, että ottelun loputtua olisi kannattanut mennä saunaan, vaikka kuntourheilu väsähtikin penkille. Tämä tuli kuitenkin mieleeni vasta puolessa matkassa kotiin, jolloin oli auttamatta myöhäistä. Toivon kuitenkin, ettei tätä oppia tarvitse soveltaa toisella kertaa, vaan pääsemme vielä jäljellä olevat kerrat oikeasti (itse) pelaamaan. Eilenkin se olisi aamuisen esitelmän (joka kyllä meni hyvin) ja tuplakokouksen jälkeen tehnyt todella hyvää. Tänään olikin sitten hieman tavallista jäykempi olo, vaikka nukkuminen sujuikin ehkä tasalaatuisemmin, kun elimistö ei käynyt ylikierroksilla.

Powered by ScribeFire.

Kuntoilun jatkuvuudesta

Kun väliin jääneistä treeneistä kerran tuli aiemmassa viestissä mainittua, niin päätin vielä koota niistä tarkemman listauksen.

Vuonna 2005 rästejä ei ehtinyt kertyä yhtään, koska aloitin treenaamisen vasta marraskuun alussa.

Vuonna 2006 niitä sen sijaan kertyi 32, joista 1 oli oikeastaan siirto, 5 lomapäiviä, 8 kiinnioloja (tai ainakin myöhennettyjä aukioloaikoja, jolloin aamutreeni ei onnistu), 13 työ tai muita esteitä ja vain 4 ”laiskuutta”.

Tänä vuonna kertymä on jo 10 tai 11, joista 7-8 täytyy kirjata ”laiskuuden” piikkiin, 2 voi kirjata esteiksi ja 1 vapaapäiväksi. Vuosi 2007 on siis alkanut vahvasti treenilaiskuuden merkeissä, vaikka 11 rästiä 31 mahdollista suoritusta kohden ei ole kuitenkaan aivan kamalaa. Koko vuosi on (kiinniolopäiviä huomioimatta) 104 treenikertaa, joista jää väkisin väliin n. 15. Tämän vuoden rästisaldo kasvanee siis viime vuodesta, mutta voi pysyä alle 40:ssä, jos pakottavia esteitä ei kerry kovin paljoa enkä heittäydy enää tästä eteenpäin laiskaksi treenaajaksi.

Kuntoilua 77.1

Kuntosalipuuhista ei olekaan tainnut tulla kirjoiteltua sitten viime vuoden. Kaksi kertaa viikossa olen kuitenkin edelleen pääsääntöisesti jaksanut kuntoilua jatkaa. Aamuseitsemän (tiistaisin ja perjantaisin) on välillä pikkuisen aikaisen tuntuista, mutta nykyaikataululla se on ainoa säännöllisesti onnistuva aika. Menneiden 76 viikon aikana on väliin jäänyt vain muutamia kertoja. Heinäkuu kokonaan sekä tiistaille tai perjantaille osuvat pyhäpäivät, koska silloin Solana aukeaa vasta klo 10 ja toisaalta yleensä ne ovat vapaapäiviä, enkä viitsi vaivautua Hakaniemeen. Lisäksi treeni jää väliin vapaapäivinä/lomalla ja toisinaan jonkin työmatkan, palaverin tai muun pitkäkestoisen tai 8-9 maissa alkavan operaation takia (treenin jälkeen pitäisi ehtiä syödä) .

Tässä matkan varrella ohjelma on ehtinyt muuttua moneen kertaan. Nyt on taas muutaman viikon ollut käynnissä uudenlainen paketti, jossa yhden lihaksen sijasta töihin joutuu koko kroppa. Erityisesti syviin lihaksiin ja tasapainoon kiinnitettään huomiota (tyyliin: yhdellä jalalla seisten toisella kädellä edestä hauis taljalla ja toisella takaa ojentaja taljalla). Kun TeroK ei ole muuttuneiden työolosuhteiden takia viime aikoina ehtinyt säännöllisesti vahtimaan suorituksiani, voi jotakin olla jäänyt huomioimatta ja tekemättä, mutta ne kolme liikettä, jotka tänäänkin lämmittelysoudun ja loppuvenyttelyjen lisäksi tein, tuntuvat kyllä saavan jotain aikaan. Parissa viikossa olen voinut lisätä em. taljataiteiluun hauikselle 10-20 kiloa lisää painoa ja ojentajalle 10. Toki varsinaista lisävoimaa ei ole tullut niin paljon, mutta liikkeiden hallinta ja tasapaino yhdellä jalalla seisten suoritetun liikkeen aikana on parantunut niin, että hieman suuremmillakin painoilla 3×10 toistoa onnistuu (vaikkakin kolmas satsi jäi tänään parilla toistolla vajaaksi).

Tällaista tällä kertaa. Venyttelin juuri äsken 40 sekkaiset, kuin treenistä oli kerinnyt kulua reilut pari tuntia ja nyt olo on mukavan keveä. Seuraavaksi taidan mennä syömään lounasta, ettei ehdi tulla liian nälkä ja ruoan jälkeen siksi väsähdys.