Loma oli…

Nyt on sitten viikon loma takana. Ohi. Slut. Niin nopeasti se meni kuin odotinkin, mutta virkisti kuitenkin jonkin verran. Ehkä hitusen vähemmän kuin toivoin, mutta se taas oli enemmän sen syytä, miten loman käytin kuin pituuden. Olisi pitänyt nukkua enemmän. :)

Konetta tuli viriteltyä, frisbeegolfia pelattua ja valokuvia räpsittyä. Mm. frisbeegolffauksesta kertyi reilu satsi kuvia – joukossa myös haapana (?) ja käpytikka melko läheltä kuvattuina. Jälkimmäinen varsinkin oli yllättävän rohkea eikä lähtenyt heti karkuun. Parempaan kuvakulmaan olisi kyllä molemmissa tapauksissa pitänyt vielä päästä, mutta kivoja kuvia näinkin.

Töitä tuli pikkuisen sivuttua lomamaanantainakin, kun laitoin hetkeksi työkännykän päälle aamulla. Heti tuli pari puhelua, joista seurasi yhden oleellisen (perjantaina unohtuneen) asian ratkaisu ja selvyys toiseen, hieman vähemmän pakottavaan vaikkakin akuuttiin asiaan. Lopun päivää annoin kännykän olla päällä (äänettömällä), mutta lisää puheluita ei enää tullut. Loppuviikon olin sitten pimennossa, kuten lomalla yleensä on tarkoitus.

Tänään, kun palasin töihin, matkalla ehti tulla jo yksi puhelu ja heti taloon ehdittyäni toinen. Kummatkin huomasin vasta jälkeenpäin, koska kännykkä oli päällä, mutta unohtunut äänettömälle. Molemmat hommat kerkesin kuitenkin hyvin hoitaa (toinen jatkuu itsekseen parhaillaankin ja valmistunee huomiseksi). Näiden lisäksi yksi puhelu oli tullut jo ennen kuin laitoin puhelimen päälle. Vastaajassa oli viesti, jossa mainittu pulma oli kuitenkin saatu onneksi ratkaistua pienellä miettimisellä ennen saapumistani. Jos ei olisi, koulutustilaisuus olisi hankaloitunut ikävästi, koska minä saavuin tarkistamaan tilanteen vasta sen kestettyä jo yli puoli tuntia. Näiden asioiden ratkettua lisää tehtäviä alkoi kertyä ihan kiitettävää tahtia. Huomiseksikin jäi sumaa purettavaksi enkä kaikesta taida ihan tällä viikollakaan selvitä. Onneksi kaikki ei ole niin kiireistä, että olisi koetettava kovasti delegoida tehtäviä. Priorisointi pitää kuitenkin koettaa hoitaa järkevästi ja pitää kaikki tehtävät työlistalla valmiiksi asti.

Tähän viestiin olisi taas oleellisesti kuulunut ainakin pari kuvaa, mutta myöhäisen ajankohdan huomioon ottaen, jätän tämänkin näin tylsästi pleiniksi. Aamulla on kuitenkin tarkoitus suunnata seitsemäksi treenaamaan. Siispä hyvää yötä.

Lisäaika ei olisi pahitteeksi…

Tänään työpäivä venyi seitsemään asti, kun asentelin huomista koulutuspäivää varten neukkarintäydeltä läppäreitä. Jos kaikki olisi mennyt vaikeuksitta, olisin saanut homman valmiiksi yli tunnin aikaisemmin, mutta näin ei ikävä kyllä käynyt. Osalla koneista oli jo asennettuna aiempi versio koulutuksen aiheena olevasta substanssisovelluksesta, mutta nekin piti päivittää uuteen versioon, mikä käytännössä vei lähes saman ajan kuin puhdas asennus. Lisäaikaa sovellusta vailla olevien koneiden kohdalla kulutti kyllä Oraclen tietokantaohjelmisto, jonka tiettyjä komponentteja tämä sovellus hyödyntää tietokantayhteyden muodostamisessa palvelimelle.

Aloitin operaation viemällä koneet paikalle jo heti puolen päivän jälkeen. Silloin hoidin verkkokytkennät yms. saman tien. Sovellusten asenteluun palasin kuitenkin vasta puolen kolmen maissa, mikä minun olisi kyllä pitänyt sekä teorian että käytännön perusteella tietää virheeksi. Onneksi sentään pelaan aina tällaisissa tilanteissa varman päälle eli olin kuitenkin liikkeellä jo koulutustilaisuutta edeltävänä päivänä. Yli neljä tuntiahan koko operaatio sitten lopulta vei. Vielä enemmän se olisi vienyt, jos en olisi oikonut muutamissa kohdissa, jättäen täydellisyydentavoittelun sikseen ja varmistaen vain, että koneet saadaan huomenna käyntiin ja sovelluskin toimii jokaisella koneella ainakin koulutettavilta osin.

Kerkesin sitten kaupan kautta kotiin hieman ennen kahdeksaa. Syömisen ja parin seuraavan päivän lounaan valmistamisen lisäksi tässä ei kauheasti ole sen jälkeen ehtinyt tehdä ja silti kello on jo liikaa. Ei ehkä muuten, mutta aamulla olen taas menossa seitsemäksi punttisalille, joten riittävät unet kannattaisi kerätä. Sen vuoksi jätänkin tämän tekstin nyt taas todella tyylikkäästi tähän ja koetan hoidella loput oikeasti tärkeät tai tarpeelliset asiat pois kuleksimasta mahdollisimman nopeasti. Jos vaikka ennen klo 23:a jo ehtisin pehkuihin…

Tai ehkä mainitsen vielä sellaisen pikkuseikan, että eilinen sählyn pelailu jäi melkoisen aneemiseksi. Meitä nimittäin ilmaantui paikalle vain viisi, mikä ei aivan riitä mielekkääseen pelailuun. Loput, jotka muuten olisivat saattaneet liittyä joukkoon, jäivät ilmeisesti kotiin katsomaan illan lätkämatsia. Mekin päädyimme sitten katsomaan toisen ja kolmannen erän, kun sählyhallissa kerran oli tarjolla reilusti seinälle tykitetty iso kuva, kuuluva ääni ja riittävän mukavat penkit. Siinä olikin sitten urheilua kerrakseen. Vielä kun olisimme ajoissa hoksanneet, että ottelun loputtua olisi kannattanut mennä saunaan, vaikka kuntourheilu väsähtikin penkille. Tämä tuli kuitenkin mieleeni vasta puolessa matkassa kotiin, jolloin oli auttamatta myöhäistä. Toivon kuitenkin, ettei tätä oppia tarvitse soveltaa toisella kertaa, vaan pääsemme vielä jäljellä olevat kerrat oikeasti (itse) pelaamaan. Eilenkin se olisi aamuisen esitelmän (joka kyllä meni hyvin) ja tuplakokouksen jälkeen tehnyt todella hyvää. Tänään olikin sitten hieman tavallista jäykempi olo, vaikka nukkuminen sujuikin ehkä tasalaatuisemmin, kun elimistö ei käynyt ylikierroksilla.

Powered by ScribeFire.

Mikrotukea vaihtelun vuoksi Hanasaaressa

Hanasaaren kulttuurikeskuksen nimikyltti
Hanasaaren kulttuurikeskuksen nimikyltti

Eilisessä viestissä jo mainitsinkin tämänpäiväisestä työmatkasta Hanasaareen. Ruoka oli juuri niin hyvää kuin ennakkoon olin kuullut ja järjestelyt pelasivat muutenkin mainiosti. En törmännyt tekniikan kanssa koko päivänä mihinkään ongelmiin, vaikka päädyin lisäksi napsimaan tilaisuudesta kuvia kamerallani. Onnistuneita otoksia saatetaan vaikka käyttääkin johonkin, mutta itse en edes olettanut enkä pikaisella tarkastelulla arvioi niitä kovin montaa olevan. Jokunen kuitenkin, kuten 111 kuvan satsista sopii ehkä odottaakin. Laittaisin mieluusti oheen kuvia esiintyjistä yms., mutta omin luvin en taida siihen ruveta, vaikka kuvat ovatkin minun ja tilaisuudessa esiintyneet henkilöt julkisissa viroissa.

Seisova pöytä oli tosiaan jo alkupaloista alkaen niin maittava, että santsatakin olisi sen puolesta voinut. Alkupalatkin olivat kuitenkin jo sen verran täyttäviä, että pääruoan ja jälkiruoan (mangovanukasta kermavaahdolla ja suklaalastuilla) jälkeen oli juuri sopivan täysi olo. Sopiva ottaen huomioon sen, että vielä koko iltapäivä oli istuttava kuuntelemassa Alkoholihallinnon substanssiteemoja, jotka eivät ole minun alaani, vaikka onneksi sinänsä mielenkiintoisia ja esiintyjätkin vallan hyviä. Jos olisin kehdannut, olisin ottanut kuvia ruoistakin, mutta se jäi tällä kertaa väliin.

Tulipahan syötyä

Olin eilen hieman laiska ruoanlaittaja enkä siksi tehnyt lisää lounasruokaa tälle päivälle, vaikka tiesin jäljellä olevan annoksen liian pieneksi. Treenin jäljiltä olikin sitten sen verran kova nälkä jo tuossa äsken, että mukanani ollut lounasannos jätti vielä nälän. Muiden lounastajien kanssa olikin jo tullut keskusteltua asiasta ja kebap oli noussut mieleeni. Lähdinkin siis vielä hakemaan pita-kebapin ja jälkkäriksi poimin paluumatkalla sitrus-mansikka -jäätelön Valion kioskista (2,20 euron melko kovasta hinnasta huolimatta).

Sekä laajennetusta lounaasta että jäätelöstä tuli vaihtelevia kommentteja. Mutta eipähän jäänyt enää nälkä ja jäätelökaudenkin avasin kyllä jo eilen (kahteen kertaan). Tai oikeastaan jäätelökausi ei minulla koskaan päätykään, koska mm. Itäkeskuksen sisätiloissa olevasta kioskista tulee talvellakin ostettua pehmistä ja tietysti tuutteja yms. syön paukkupakkasillakin. Mutta on toki aurinkoisessa kevät-, kesä- tai syyssäässä syöty jäätelö ihan oman makuisensa. Ei sitä muuten kannattaisi nykyhinnoilla ostaakaan (kaupasta saa yli litran samaan hintaan).

Huomenna olenkin sitten koko päivän Hanasaaressa huolehtimassa Alkoholiasioiden informaatiotilaisuuden tekniikasta, joten lounaasta ei tarvitse itse huolehtia. Hanasaaren kulttuurikeskuksessa on kuulemma oma keittiö ja ruoka sen myötä aivan toista kuin keskuskeittiövetoisissa lounasruokaloissa. Hyvä niin.

Muistiongelmia ja MS Visual C++ Runtime Library: Runtime Error, osa 3

Runtime Errorhan tuli jo ratkaistua, mutta muistiongelmaa setvin edelleen lauantaina ja sunnuntaina. Lauantaina poikkesin Mikromajassa kyselemässä muistinvaihtoa. Vaihto kyllä sopii, mutta lisää oikeanlaista muistia tulee vasta (luultavasti) keskiviikkona. Palaan siis asiaan torstaina.

Mikromajan myyjä ehdotti kuitenkin, että kokeilisin vielä ihan tutkimusmielessä erilaisia muistiyhdistelmiä käytettävissäni olevilla muisteilla ja kenties jotain muuta näytönohjainta, jos sellainen on saatavilla. Muistien kanssa teinkin sunnuntaina kokeiluja, jotka kertoivat tähän mennessä vain sen, että saman merkkisillä muistella homma toimii, mutta erimerkkiset sotkevat näytönohjaimen. Toinen näytönohjainkin (muistaakseni Geforce 2 MX tjsp.) minulla olisi, mutta minua ei taida huvittaa puljata vielä senkin kanssa. Lisäajurien asentaminen voisi kuitenkin sekin osaltaan sotkea jotain ja toisten poistamisessa ja asentamisessa taas takaisin olisi siinäkin oma hommansa. Enkä kyllä oikein taida enää ehtiäkään, jos saan täydentävän muistin torstaina ja homma alkaa toimia. Sitten lisätestailu saa kyllä jäädä, jotta aikaa riittää oleellisemmille asioille eli sille, mitä koneella varsinaisesti on tarkoitus tehdä. Virittelyn jätän mieluummin väljempien aikojen huviksi. Tietysti, jos paketti ei sittenkään toimi moitteetta, ovat lisätutkimukset edelleen tarpeen, mutta toivon parasta.

Nyt sammutan hetimiten työkoneen ja lähden parturoitavaksi.

Powered by ScribeFire.

Ilmaa…

Ulkona näyttää olevan aivan loistava ilma (aurinko paistaa ja lämpötila on kai jossain 10-asteen tienoilla). Työhuoneessani sen sijaan alkaa ilmanlaatu ilmeisesti olla hieman turhan tiivis, koskapa minua meinaa kovasti alkaa nukuttaa. Liian lämmin täällä ei onneksi sentään ole. Vielä pitäisi vajaa pari tuntia tehdä järkeviä asioita, väkinäisen valveillapysyttelyn sijaan. Ehkäpä poikkean välillä tarkastamassa postilokeron ja juomassa vettä, notta veri kiertää ja olo ehkä hieman virkistyy.

Powered by ScribeFire.

Työkonekin julkaisuvireessä

Nyt työkonekin on varustettu lisäpalikalla bloggausta varten. Työaikana ei toki ole soveliasta kirjoitella kovin paljoa, mutta muutaman sanan voi hyvin jossain välissä kirjoitella etenkin, kun tämän uuden työkalun avulla se onnistuu aikaa hukkaamatta. Lähipäivinä tosin en varmaan töistä käsin kirjoittele mitään, koskapa työaika on päässyt pahasti miinukselle vuodenvaihteen ympärillä enkä siis katso senkään vertaa sopivaksi käyttää työnantajan aikaa muuhun puuhasteluun. Kunhan tilanne on tältä osin tasapainossa, katson tilannetta uudelleen.

Powered by ScribeFire.